torstai 21. lokakuuta 2010

Elisa Lappalainen, Minnesota




Nyt sain sitten vihdoin tämän blogin toimimaan, kiitos Juhana avusta, ja voin sitten kirjoittaa jotain. Eli oon Jenkeissä Minnesotassa, ja täällä menee hirveen hyvin :D Host-perheeni koostuu isän ja äidin lisäksi kolmesta "lapsesta", joista tosin vain itseäni vuotta nuorempi sisko on alaikäinen. Veljet ovat sitten 19- ja 29-vuotiaat pojat, ja lisäksi huushollissa, tai tarkemmin ottaen pihalla, majailee kaksi labbista. Perhe on tosi mukava ja tullaan mainiosti juttuun, heillä on myös hevosia (tallilla siis, ei omalla pihalla :), joten jaetaan äidin ja siskon kanssa myös sama harrastus, mikä tietenkin helpottaa yhteistyötä. Äiti on kotiäiti ja hänellä on siksi ollut aikaa panostaa munkin hyvinvointiin tosi hyvin, isä työskentelee osa-aikaisesti, mutta hänellä oli oma firma ja myi sen sittemmin ja ymmärtääkseni teki aika hyvät rahat, joten keskittyy lähinnä muihin aktiviteetteihin (golffaukseen, metsästykseen, matkusteluun kavereiden kanssa hengailuun) kuin työntekoon tällä hetkellä kuin työntekoon. Rikasta porukkaa siis. Veljistä toinen käy töissä ja toinen opiskelee collegessa mutta asuu kotona. Mamman poikia...

Kouluun oon sopeutunu oikeastaan yllätävän hyvin, käyn Holy Family Catholic High Schoolia, samaa mitä host-sisko, ja se on oikeastaan aika mukava "small school"(no joo, n.600 oppilasta), mutta muut oppilaat on oikeastaan tosi kivoja. Ja kyllä yhdyn siihen, että "midwest" ihmiset on tosi mukavia! Eivät sellaisia snobeja kuin jossain päin Amerikkaa, vaikka täällä näyttää kaikilla olevan rahaa aika mukavasti, niin eivät näe asiakseen leuhkia sillä jatkuvasti. Et tosi rentoja ja avuliaita ihmisiä. Kerran jos toisenkin oon ollu koulussa ihan hukassa, en osannu käyttää lokeron lukkoa tai koulun nettisivun databasea, ja aina saanu apua. Ihanaa porukkaa :D Koulussa mulla on 7 kurssia vähän kuin Suomessakin oon tottunut, ja perusamerikkalaiseen tapaan siis samat aineet samassa järjestyksessä joka päivä. Tällä lukukaudella mulla on uskontoa (pakollinen...), psykaa, yhteiskuntaoppia, kuvista, collegeen valmistavaa kirjotusta, matikkaa (sellaista lyhyen matikan tasoista, funkioita, tilastoja ja trigonometriaa) ja ranskaa. Yllättävän hyvin oon oikeastaan myös pärjänny arvosanojen puolesta, toistaiseksi oon ihan hyviä numeroita saanu.

Urheilu koulussa on sellaista perusamerikkalaista, supervakavaa, ja urheiluharkat on joka päivä. Olin Suomessa innokas lenkkeilijä, joten liityin sitten cross country -joukkueeseen täällä, ja yllätyksekseni oon pärjännyt ihmeen hyvin. Jengissä on oikeastaan vain yksi tosi lahjakas juoksija, muuten ihan perusporukkaa, et sulauduin loistavasti joukkoon. Kisoja on noin kerran viikossa, ja välillä nauran mielessäni koutsille, kun vaahtoaa kaikista saavutuksista mitä tällä kaudella vielä on tiedossa. Come on, ei olla olympialaisiin menossa! Tää on high school urheilua, hohhoijaa. Mut treenit on kyl tosi tehokkaita, ja itsekin oon saanu varsin hyvin parannettua aikaani.

Juoksun lisäksi käyn sitten ratsastamassa samalla tallilla kuin äiti ja sisko, mutta en suinkaan heidän hevosillaan. Ne ovat superarvokkaita show-hevosia, joten hyvä jos niitä uskaltaa edes silittää. Täällä "hevosen omistaminen" omaa aivan eri määritelmän kuin Euroopassa, hevonen voi hyvinkin olla lähinnä sijoitus, ratsastaminen on sivuseikka. Host-äiti ei ratsasta hevosillaan lainkaan, sisko ratsastaa yhdellä niistä, tosin sekin viettää nyt jotain lomaa, joten ei sitten silläkään. Onneksi tallilla on myös "lesson program" jonne tällainen mattimeikäläisratsastajakin pääsi mukaan. Ratsastus on kyllä tosi erilaista mihin oon Suomessa tottunut, ei lännenratsastusta, mutta "hunt seatia" ja "saddle seatia", joten on ottanut aikansa totutella. Nyt alan kuitenkin jo pärjätä mukana ihan kohtalaisesti.

Että täällä menee kyllä tosi kivasti, mukavat ihmiset on varmaan paras osa koko kokemusta toistaiseksi, tuntemattomatkin moikkailee kadulla ja kaupassa tai missä tahansa saa aina niin hymyilevää ja ystävällistä palvelua et tunnen itseni välillä tosi myrtsinaamaksi. No, täytyy yrittää pitää kestohymy päällä ;) Ihanaa jatkoa kaikille maailmalla ja koti-Suomessa, tsemppiä haasteisiin! :D

Elisa <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti